Mä vaa halusin tehä tämmöi blogin Juliasta. Tosi mainstream vissii, true, but i don't care.
Haluun vaa kirjottaa, kui paljo rakastan tätä tyttöö ja et kui kiitolline oon Julialle kaikesta. Siis ihan kaikesta. Se nosti mut sillo talvella ylös ja nytki just puhuttii puhelimes ja se sai mut taas tajuumaa, et stressaan iha turhista asioista ja kaikki on oikeesti hyvin.
"Don't think too much. You'll create a problem that wasn't even there in the first place."
Julia on kaunis ja paras. Vaik me riidellää, ni me aina sovitaa. Tai itseasias, meijä ei ees tarvii sopia. Tyylii 5 min riitojen jälkee, ollaa aina, niiku mitää ei ois ees tapahtunu. Tän neidin kans mä voin olla just semmone, ku mä oon ja mun ei todellakaan tarvii piilotella mun tunteita, mikä on parasta. Julia kuuntelee mua ja mä kuuntelen aina sitä. Me jaetaa iha kaikki sen kans. Ei mul vissii mitää järkevämpää tähä nyt oo, tein tän, koska Julia oli taas kerran mun tukena ja autto mua tajuu asioita. Enkelini, mä rakastan sua. Kiitos, et oot siinä.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista